Seuraavaksi vuorossa on eGP:ssä sekä Ruotsissa että loppuen lopuksi myös Ranskassa maajoukkueessa kilpaillut Jenni Tommila. Jennin ratsastusjousiammuntaura alkoi vuoden 2020 alussa Anna Minkkisen alkeiskurssilla, josta kotiin viemisiksi tarttui heti valtava innostus ja ensimmäinen oma jousi.
– Seuraavat treenit olivat toukokuussa 2020 ja sitten minua vietiin, nykyään en voisi kuvitella elämääni ilman lajia, Tommila linjaa. Nykyisin Tommilalla onkin ylläpitohevonen Stockton Rae-niminen ruuna yhdessä Anni Ekmanin kanssa talli Fagerängissa, jossa Tommila pääasiassa harjoittelee niin Stocktonin kuin muiden tallin hevosten kanssa.
– Otimme Stocktonin ylläpitoon keväällä 2021 ja olemme oppineet ja kehittyneet yhdessä hurjasti! Olemme työskennelleet paljon kehittääksemme mm. hevosen kehonhallintaa ja saavuttaaksemme rennon ja hyvän mielentilan asioista, jotka hevoselle eivät aluksi olleet missään nimessä itsestäänselvyyksiä.
Ylläpitohevosensa ja Fagerängin islanninhevosten lisäksi Tommila harjoittelee myös muilla talleilla Anna Minkkisen ja Anni Jauhiaisen valmennuksissa.
– Vaikka treenaan paljon ylläpitohevosellani, pyrin ratsastamaan myös monipuolisesti erilaisilla hevosilla, mistä on ollut hyötyä kisoissa. Kuulun myös intensiivisesti treenaavaan Elrohir Fight Teamiin, joka on ollut koko vuoden tukenani ja kannusti myös lähtemään Ruotsin eGP kisaan.
Ruotsin eGP olikin Tommilalle ensimmäinen kansainvälinen kilpailu maajoukkuelaisena, vaikkakin kansainvälisestä kilpailusta hän oli saanut kokemusta 2022 Turkissa pidetyn The Sancakbey Nations Cupin yksilösarjan sekä 2023 Puolassa pidetyn IMAG-kilpailun kautta. Euroopan GPn lisäksi Tommila oli osa Suomen joukkuetta Suomessa kauden 2023 alussa pidetyssä Nordic Battlessa.
– Ruotsin GP kisa jännitti ennalta eniten, sillä koin sen tilaisuutenani näyttää että olen ansainnut paikkani maajoukkueessa, Tommila luonnehtii ja jatkaa, että Ranskan GP:ssä en tiennyt olevani joukkueessa ennen kuin päivää ennen kilpailua (joukkuekokoonpanoon tuli aivan viime hetken muutoksia), joten maajoukkuepainetta ei ehtinyt muodostua. Olin lähtenyt Ranskaan vain nauttimaan, pitämään hauskaa ja kerryttämään kokemusta. Hyvin menneet Ruotsin GP ja Ranskaa edeltänyt Puolan treenileiri kuitenkin lisäsivät itsevarmuutta ja uskalsin alkaa odottaa jo ihan hyvää suoriutumistakin hauskanpidon lisäksi.
– Näistä kisoista jäi kyllä aidosti hyvä fiilis. On mahtavaa onnistua näinkin hyvin noin isoissa ja kovatasoisissa kilpailuissa! Tommila iloitsee, ja jatkaa, että tavallaan osasi hyvin menneen kesän jäljiltä odottaa hyviä suorituksia, mutta yllättyi kuinka hyvät sijoitukset niillä saavutti.
– Tajusin samalla että Suomessahan alkaa oikeasti olla todella kova taso!
Päällimmäiseksi muistoksi kilpailuista Tommila nostaa Ranskassa Raidin viimeisen kierroksen.
– Polttavasta helteestä huolimatta tekeminen tuntui vaivattomalta ja varmalta. Olin viimeiseen kierrokseen mennessä osunut kaikkiin tauluihin, mutta en antanut jännityksen ottaa valtaa. Ammuin pisteet 5, 4 ja 4. Kiljahdin riemusta ja samalla purskahdin vähän itkuun. Tiesin, että ennätykseni ja ensimmäinen HA6 tulos olisi ainakin lähellä. Ja sieltähän se sitten tuli!
Kokonaisuudessaan Tommila sijoittui Ranskan Gauchouxin 3-tähden yksilökilpailun aikuisten sarjan sijalle 5./41. Yhdeksi taustatekijäksi kauden 2023 menestykselle intensiivisen treenaamisen ohella Tommila nostaa sen, että kilpaili kaudella suhteellisen paljon.
– Kisojen myötä kisajännitys on vähentynyt ja olen oppinut itsestäni kisaajana, mikä kannattaa ja mikä ei esim. juuri ennen omaa suoritusta. Ilmoittautuessa alkuvuodesta jännitin melko paljon riittääkö tasoni, mutta itse kisoihin niiden lopulta koittaessa lähdin yllättävän rennoin mielin. Että jos vaan ampuisin niin kuin normaalistikin, pitäisi kisojen mennä melko hyvin.
Kilpailuhevosiaan Jenni kuvailee erilaisiksi. Ruotsin GP:ssä ratsuksi valikoitui valkoinen satuponi Sisi. Kivan, mutta hieman hitaanpuoleisen laukan omaava Sisi oli hyvin kuulolla.
– Pienen tutustumisen jälkeen Sisistä löytyi uusi vaihde Raid ja Skirmish radoille, ja nautimme yhdessä juuri sopivasta vauhdista.
Ranskan kilpailun hän ratsasti lusitanoristeytys tammalla nimeltä Brune de Gauchoux. Brunen kanssa yhteisen sävelen löytäminen kesti hieman kauemmin, sillä tamma oli hyvin herkkä ja hevosten kokeilupäivänä hieman hermostunut. Tommilan kotoa hankittu kokemus hyvin erilaisista hevosista kuitenkin hyödytti, ja valmentajansa Anna Minkkisen vinkeillä hän löysi hyvän yhteistyön myös Brunen kanssa. Monipäiväisen kilpailun aikana hän ehti myös tutustua Bruneen yhä paremmin.
– Viimeisen päivän Hunt radalla ei ollut tietoakaan ensimmäisen kokeilupäivän hermostuneesta olosta, vaan nautimme molemmat mahtavasta radasta rennolla laukalla. Voisin ehdottomasti kisata uudestaan molemmilla kisahevosillani!
Tommila kiittää myös muuten kummankin maan kilpailujärjestäjiä.
– Ruotsin kilpailut olivat pienemmät, lämminhenkiset ja kotoisat, kuitenkin hyvin ja ammattimaisesti järjestetyt. Ranskan Gauchoux taas yli sadan kilpailijan vuosittaisena suurtapahtumana täysin erilainen. Ei ole turhaan kehuttu Gauchouxin Hunt trackeja, ainakin tämän vuoden 1,5 km pitkä rata monipuolisine tauluineen oli aivan huikea kokemus!
Suomi sai eGPn kokonaistuloksena hopeaa, osakilpailuista Ruotsista kultaa ja Ranskasta hopeaa. Miltä saavutukset näin jälkikäteen tuntuvat, mitä joukkuehopea sinulle merkitsee?
– Suomen huippujen kanssa samassa joukkueessa kisaaminen oli mahtavaa! Sain imettyä heistä itsevarmuutta myös omiin suorituksiini. Erityisesti Ruotsissa ehdin ajatella, että oma epäonnistumiseni saattaisi helposti maksaa joukkueen ykkössijan muiden ennätyksistä huolimatta. Pärjäsin paineen kanssa kuitenkin hyvin.
– Joukkuehopea tuntuu todella erityisen mahtavalta, koska osallistuin itse molempiin osakilpailuihin ja nämä olivat ensimmäiset maajoukkuekilpailuni ulkomailla. Panokseni joukkueessa tuntui merkitykselliseltä ja tärkeältä.
Haastattelun lopussa kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmista, ovat ne Tommilalle selkeät.
– Tätä lisää! Kilpaileminen on ehdottomasti mun juttu, itsensä ylittäminen tuntuu motivoivalta. Toisaalta taas menestyksestä riippumatta kisareissut ulkomailla ovat älyttömän hauskoja ja paras tapa viettää lomaa mahtavien, samanhenkisten ihmisten kanssa. Kisojen lisäksi normaali treenaaminen jatkuu tottakai!
